Monday, January 9, 2017

Opetus- ja ohjausmenetelmäosaaminen

Olemme päässeet opinnoissamme omaan lempilajiini eli opetusmenetelmiin ja -pedagogiikkoihin. En sinänsä ole tuntenut esimerkiksi moniakaan pedagogiikkoja nimeltä, mutta sisältö ei ole täysin vierasta: oma filosofiani on nimenomaan se, että oppilaat oppii. Mielestäni homman ydin ei voi olla se, että opettaja opettaa. Joskus se on kyllä tarpeen, mutta suomalaisessa koulujärjestelmässä siitä tuntuu tulleen jonkinlainen itsetarkoitus. Tärkein opetus tässä kurssissa on se, että opettajan pitää osata valita tarkoitukseen ja kullekin kohderyhmälle oikeat menetelmät.

Varoitan jo tässä vaiheessa, että nyt mennään oman intohimoni alueelle ja ehkä hieman ohi aiheesta. Opiskelen tätä opettajantyötä siksi, että minua on jo vuosikaudet järkyttänyt peruskoulun (ja monen muunkin laitoksen) vanhanaikaisuus. Samaan aikaan opettajat väsähtävät ja olen kuullut nuoren aloittelevan opettajan sanovan, että "oppilaat ja opetus on sellainen pakollinen paha". Uskomatonta, että henkilö lähtee ammattiin, johon hänellä ei ole intohimoa tai jossa hänelle on opetettu tällainen kulttuuri lyhyessä ajassa. Tiedän, että kyseisessä koulussa jälkimmäinen ainakin on totta, mutta siellä on motivoituneitakin opettajia. On todella surullista, että kukaan menee töihin ilman minkäänlaista intohimoa.

Jos jotain haluaisin elämässäni tehdä, haluaisin opettaa peruskoulun opettajille erilaisia opetusmenetelmiä ja oikeastaan myös erilaista kulttuuria. Uskon myös, että paremmilla opetusmenetelmillä opettajat eivät samalla tapaa väsyisi. Luokat ovat kyllä suuria eikä siihen taida ihan helposti löytää lääkettä. Mutta oppilaille voisi antaa enemmän vastuuta kuin kuria, heille voisi tarjota joskus jotain mukavaa tekemistä eikä pelkkää kuuntelua, koska kuuntelu ei ole kovin hyvä oppimistapa. Suomessa asutus on aika väljää, joten oppilaat voisivat aika helposti lähteä metsään 
katsomaan mustikoita ja jäkälöitä sen sijaan, että niistä luetaan kirjasta. Se voisi olla samalla myös liikunnan tunti. 

Uusi peruskoulun OPS on oikein hyvä alku tähän asiaan ja uusia opetussuunnitelmia tehdään muihinkin koulutuksiin ymmärtääkseni koko ajan. Toki myös opettajien jatkokoulutukseen pitäisi jotenkin panostaa. Nyt olen ymmärtänyt, että kunnilla on tyypillisesti noin 100 euroa vuodessa varattu per opettaja koulutukseen. Tällä saa maksettua päivärahan ja matkakulut eli koulutus ei saisi maksaa mitään.

Tämä kurssi oli oikein hyvä tapa tutustua erilaisiin menetelmiin ja pedagogiikoihin, menetelmäharjoitus oli tosi hyvä ja myös ne videot olivat hyvä tapa oppia asioita. 


Aktivoivia opetusmenetelmiä, Anu Ylitalo, Tritonia Edu Lab
Innostusta oppimistilanteisiin Arkko-Saukkonen, A., Merivirta, M. & Saloniemi, K. (toim.) 2015
Opetusmenetelmiä, Wikipedia

Lisäksi on suositeltavaa tutustua myös:
Oppimisen digiagentit (verkko-opettamisen hyviä käytänteitä)
Ja seuraavat kirjalliset materiaalit
  • Koli, H. & Silander, P. 2003. Verkko-opetuksen työkalupakki: oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura.
  • Kupias, P. 2007. Kouluttajana kehittyminen. Helsinki: Palmenia.
  • Mykrä, T. & Hätönen, H. (toim.) 2008. Opas opetusmenetelmistä. Helsinki: Educa-instituutti.
  • Salakari, H. 2007. Taitojen opetus. Ylinen: Eduskills Consulting.

2 comments:

  1. Pohdiskelusi ovat perusteltuja enkä nyt suoranaisesti väitäkään vastaan. Puolustelen kuitenkin peruskoulujenkin opettajia vähän sillä, että maailma on muuttunut niin nopeasti, että kaikki eivät ehkä ole pysyneet perässä. erityisesti tietotekniikka on käsittääkseni se suuri haaste. Opetusmenetelmiä kyllä opiskellaan luokanopettajakoulutuksessa ymmärtääkseni riittävästi, mutta kuvittelisin, että niissä on otettu huomioon tietotekniikka vasta aivan viime vuosina. Voidaan siis osoittaa sormella myös opettajankoulutusta. Ja ilman ikärasismin tarkoitusta osansa saattaa olla silläkin, että monet luokanopettajat ovat kuitenkin saaneet omat opetusmenetelmäoppinsa 10 - 35 vuotta sitten eikä kunnat usein olleet valmiita panostamaan opettajien täydennyskoulutukseenkaan - ainakaan laadullisesti.

    HAMKilla ja sen ammatillisella opettajankoulutuksellakin on kyllä oma täydennyskoulutusyksikkö ja se työllistää kollegoitani ja joskus minuakin suhteellisen runsaasti. Se kuitenkin keskittyy nimenomaan ammatillisen koulutuksen asiakkaisiin. Ilmeisesti sanattoman sopimuksen (ei siis missään nimessä kartellin) mukaisesti perusasteen asiakkaat annetaan suosiolla yliopistojen opettajankoulutusyksiköille.

    ReplyDelete
  2. Totta varmasti sekin, että myös tietotekniikan puolelle olisi myös pitänyt panostaa. Juuri näiden monien kymmenien vuoksi sitä jatkokoulutusta pitäisikin antaa ja olisi pitänyt antaa säännöllisesti. Näin muuuten, että TAMK tarjosi jotain tällaista maksutta, mutta pitäisi mennä paikan päälle, mikä sekin voi olla liiallinen kulu.

    ReplyDelete