Tuesday, April 18, 2017

Opetusharjoittelu

Opetusharjoitteluni lähenee loppuaan, meillä on jäljellä enää kaksi ohjaustapaamista. Laurean pedagogiikka on oikein hyvä, koska siinä opiskelijat todella tekevät töitä eikä parjaamaani "opettaja opettaa" -toimintatapaa ole lähitienoillakaan. En tarkoita sitä, etteikö opettaja saisi opettaa, vaan sitä, että jotkut opettajat opettavat asioita piittaamatta opiskelijoista tai siitä, oppivatko he.

Alkuvaiheessa minua haittasi selvästi se, etten tuntenut teoriaperustaa tarpeeksi hyvin. Osa opiskelijoista oli hieman hiljaisempia ja sain heitä aktivoitua dialogi-menetelmillä. Se teema tuli siihen juuri mukavasti oikeaan aikaan.Tämän jälkeen keskustelu sujui paremmin kaikkien kanssa ja jonkinlaista luottamustakin saatiin syntymään. 

Jossain vaiheessa minusta tuntui, että on minun vikaani se, että opiskelijat eivät suoriudu teoriasta sen paremmin, mutta keskusteltuani ohjaajani kanssa ymmärsin, että kyse oli opiskelijoista eikä minusta. Autoin heitä monin tavoin ohjauspalaverien lisäksi: esimerkiksi laitoin useita kertoja jotain linkkejä materiaaliin tai tietoa, joka liittyi projektin aiheeseen. Lisäksi katsoin heidän kanssa yhdessä tiedonhankintaa esim. lisää sopivaa kansainvälistä materiaalia teoriaa varten. Viimeisessä teorian arvioinnissa kykenin jo arvioimaan oppimista ja osaamista. Opiskelijoiden tuottama kysely onnistui kuitenkin hyvin ja he suoriutuivat muutenkin projektista varsin onnistuneesti. 

Opettamislähtöisessä pedagogiikassa opettaja tekee valmistautumisen etukäteen, mutta tässä teoriaperusta muokkautuu vasta tehtävänannon täsmennyttyä. Joten opettajalla tai ohjaajalle on aika haastavaa hallita kaikkea laajan aihekokonaisuuden sisällä olevaa teoriaa. 

Olen nauttinut kovasti harjoittelusta ja tätä tietysti on helpottanut se, että olen opiskeluvapaalla. Toisaalta tämä on ollut myös vaativaa enkä aina ole oikein tiennyt, mitä pitäisi tehdä tai mitä minulta odotetaan. Yksi minulle tärkeä osa työkulttuuria on päästä mukaan lounaskeskusteluihin ja siinä on tullut esiin paljon tärkeitä asioita kuten polkuopinnot. Kuva onkin sen innoittama, vaikka onkin Harry Potter -teemapuistosta. Ohjaajani Laureassa ei valtavasti ole puuttunut tekemisiini ja joissain asioissa saatan olla ollut liiankin innokas. Mahtaako syy tähän olla se, että hän on halunnut minun itse oppivan ja pieni toivonkipinä on, että olen ollut ainakin jossain määrin oikealla hehtaarilla :) 

Friday, April 14, 2017

Monikulttuuriosaaminen

Jokaisella meistä on ajatuksia siitä, mikä on mielenkiintoista ja mikä ei ole. Minulla oli ennakkoluulona tähän se, että en tästä niin välitä. Ja sitten "jouduin" vielä projektipäälliköksi juuri tähän teemaan. Olen kyllä huomannut, että juuri epämieluisissa tai vähemmän motivoivissa aiheissa kannattaa olla juuri projektipäällikkönä. Siten nimittäin oppii eniten.

Monikulttuuriosaamisen taustamateriaali antoi paljon ymmärrystä muista kulttuureista ja ne auttoivat paljon myös niissä haastatteluissa. Ja tällä en tarkoita pelkästään kysymyksiä vaan esimerkiksi niitä järjestelyjä. Olen itse ollut kansainvälisessä projektissa kuusi vuotta ja kesken ranskalaisen opiskelijan haastattelun minulla välähti, että miksi ne työprojektin ranskalaiset tuntuivat aina "vänkäävän" asioista. Heidät kun ihan opetetaan kyseenalaistamaan ja kritisoimaan asioita. 

Hofsteden dimensiot niiden iästä huolimatta ovat edelleen paikkansapitäviä, joskin esimerkiksi Lewisin malli on myös mielenkiintoinen. Löysin myös Theseuksesta yhden opinnäytetyön, jossa oli tällä vuosikymmenellä tehty pankkimaailmasta pohjoismainen tutkimus Hofsteden dimensioiden kautta. Erot Pohjoismaiden kesken ovat kyllä melko pieniä.

Tunnen nyt osaavani ottaa eri kulttuureista tulevat opiskelijat (tai muut yhteistyökumppanit) huomioon eri tavalla kuin aiemmin. Etenkin eurooppalaisten olen aina ajatellut olevan hyvin samanlaisia kuin suomalaiset ja sitä esimerkiksi saksalaiset eivät todellakaan ole. 

Hyvä kurssi ja paljon tuli opittua!
 
Hofstede, G. (1993). Kulttuurit ja organisaatiot – Mielen ohjelmointi. Helsinki: WSOY.
Laitinen, E., Nokelainen, P. & Pylväs, L. Itsearvioitu kulttuuriäly ja ulkomailla asumisen kokemus ammattikorkeakouluopettajan työssä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2/2015. OKKA-säätiö.
Metsänen, R. & Nisula, L. (toim.) 2013. Mervan käsikirja – työkaluja oppilaitoksen monikulttuuriseen arkeen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/94148/Mervan_kasikirja_ekirja.pdf?sequence=1
Metsänen, R., Pynnönen, P. ja Kähkönen, K. (toim.) 2015. Esteettä eteenpäin – maahanmuuttajien osaamisen arviointi haku- ja valintatilanteessa. Hämeen ammattikorkeakoulu. https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_esteetta_eteenpain_2015
Engl. materiaali
Hofstede, G. (2010). Cultures and Organizations: Software of the Mind, 3rd ed (earlier editions will also suffice). Helsinki: WSOY.