Matkalla opeksi: January 2017

Thursday, January 26, 2017

Oppimisen ja osaamisen arviointiosaaminen

Arviointiasiat ovat yllättäneet minut monipuolisuudellaan, sillä tätä aihetta kohtaan en ole tuntenut minkäänlaisia intohimoja. Rehellisesti sanottuna olen enemmän Peuran kanssa samaa mieltä, että oppiminen on tärkeämpää kuin kontrollointiin tarkoitettu arviointi. Toisaalta olen kuitenkin oppinut sen, että arviointi voi olla oppimisen tukemista.

Laadulliset ja määrälliset menetelmät sekä etenkin ammatillisessa koulutuksessa käytännön osaaminen eli näyttö tuovat monia vaihtoehtoja arviointiin. Tätä päivää on selvästi tämä itsearviointi ja olihan jossain oppimateriaaleissamme kerrottu kokeiluista, jossa arviointiin osallistui monet ihmiset talonmiestä myöten (huom! blogin pitää olla viihdyttävä eli pieni liioittelu lienee sallittu).

On ilo nähdä, kun ihmiset kehittyvät ja ymmärtävät asioita eli oppivat. Omasta mielestäni on vaikea joskus itsekään ymmärtää oppineensa jotain, koska koen oppimisen olevan syklinen prosessi. Vielä haastavampaa se on mielestäni opettajalle etenkin, jos ryhmän koko on suuri, vaikka juuri se syvällinen oppiminen vaatisi sitä oppimiskokemusten käsittelyä kokeneiden työntekijöiden tai opettajien kanssa. Kyllä opettaja saa olla aikamoinen monitaituri, koska näitä palloja on todella paljon ilmassa samaan aikaan opetusmenetelmistä erilaisiin oppijoihin sekä digivälineistä yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen. Tulipa tässä kuitenkin mieleen edellisen jaksomme menetelmä "toisten opettaminen", siinä jos missä näkee oppimisen ja osaamisen, kuten tämä oppimisen pyramidikin toteaa.

Osaamista yleensä on helpompi tunnistaa, koska osaaminen määritellään yleensä ammatillisessa koulutuksessa hyvin. Hyrialla esimerkiksi oli todella tarkka lomake ja myös Laurealla on selkeä itsearviointilomake, johon opettajalla on sitten vielä hieman lisäohjeita.

On hyvä, että on olemassa nämä kansalliset ja Euroopan tasoiset tutkintojen viitekehykset, jotta vaihdot ja pätevyydet sopii eri maissa. Täten työvoiman saatavuus ja opiskelupaikan valitseminen tai vaihtaminen on helpompaa. Ja samalla olemme enemmän yhdenvertaisia suurien maiden kuten USA kanssa.

Hyvää ja tärkeää tietoa!

Aktivoivia opetusmenetelmiä, Anu Ylitalo, Tritonia Edu Lab

Innostusta oppimistilanteisiin Arkko-Saukkonen, A., Merivirta, M. & Saloniemi, K. (toim.) 2015

Opetusmenetelmät - Jyväskylän yliopisto

Opetusmenetelmiä, Wikipedia

Työkalupakki.net

Lisäksi on suositeltavaa tutustua myös:

Oppimisen digiagentit (verkko-opettamisen hyviä käytänteitä)

Ja seuraavat kirjalliset materiaalit

Koli, H. & Silander, P. 2003. Verkko-opetuksen työkalupakki: oppimisaihiosta oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura.
Kupias, P. 2007. Kouluttajana kehittyminen. Helsinki: Palmenia.
Mykrä, T. & Hätönen, H. (toim.) 2008. Opas opetusmenetelmistä. Helsinki: Educa-instituutti.
Salakari, H. 2007. Taitojen opetus. Ylinen: Eduskills Consulting.

Monday, January 9, 2017

Opetus- ja ohjausmenetelmäosaaminen

Olemme päässeet opinnoissamme omaan lempilajiini eli opetusmenetelmiin ja -pedagogiikkoihin. En sinänsä ole tuntenut esimerkiksi moniakaan pedagogiikkoja nimeltä, mutta sisältö ei ole täysin vierasta: oma filosofiani on nimenomaan se, että oppilaat oppii. Mielestäni homman ydin ei voi olla se, että opettaja opettaa. Joskus se on kyllä tarpeen, mutta suomalaisessa koulujärjestelmässä siitä tuntuu tulleen jonkinlainen itsetarkoitus. Tärkein opetus tässä kurssissa on se, että opettajan pitää osata valita tarkoitukseen ja kullekin kohderyhmälle oikeat menetelmät.

Varoitan jo tässä vaiheessa, että nyt mennään oman intohimoni alueelle ja ehkä hieman ohi aiheesta. Opiskelen tätä opettajantyötä siksi, että minua on jo vuosikaudet järkyttänyt peruskoulun (ja monen muunkin laitoksen) vanhanaikaisuus. Samaan aikaan opettajat väsähtävät ja olen kuullut nuoren aloittelevan opettajan sanovan, että "oppilaat ja opetus on sellainen pakollinen paha". Uskomatonta, että henkilö lähtee ammattiin, johon hänellä ei ole intohimoa tai jossa hänelle on opetettu tällainen kulttuuri lyhyessä ajassa. Tiedän, että kyseisessä koulussa jälkimmäinen ainakin on totta, mutta siellä on motivoituneitakin opettajia. On todella surullista, että kukaan menee töihin ilman minkäänlaista intohimoa.

Jos jotain haluaisin elämässäni tehdä, haluaisin opettaa peruskoulun opettajille erilaisia opetusmenetelmiä ja oikeastaan myös erilaista kulttuuria. Uskon myös, että paremmilla opetusmenetelmillä opettajat eivät samalla tapaa väsyisi. Luokat ovat kyllä suuria eikä siihen taida ihan helposti löytää lääkettä. Mutta oppilaille voisi antaa enemmän vastuuta kuin kuria, heille voisi tarjota joskus jotain mukavaa tekemistä eikä pelkkää kuuntelua, koska kuuntelu ei ole kovin hyvä oppimistapa. Suomessa asutus on aika väljää, joten oppilaat voisivat aika helposti lähteä metsään
katsomaan mustikoita ja jäkälöitä sen sijaan, että niistä luetaan kirjasta. Se voisi olla samalla myös liikunnan tunti.

Uusi peruskoulun OPS on oikein hyvä alku tähän asiaan ja uusia opetussuunnitelmia tehdään muihinkin koulutuksiin ymmärtääkseni koko ajan. Toki myös opettajien jatkokoulutukseen pitäisi jotenkin panostaa. Nyt olen ymmärtänyt, että kunnilla on tyypillisesti noin 100 euroa vuodessa varattu per opettaja koulutukseen. Tällä saa maksettua päivärahan ja matkakulut eli koulutus ei saisi maksaa mitään.

Tämä kurssi oli oikein hyvä tapa tutustua erilaisiin menetelmiin ja pedagogiikoihin, menetelmäharjoitus oli tosi hyvä ja myös ne videot olivat hyvä tapa oppia asioita.